Hoitotahto tehdään itse

Hoitotahto tehdään itse kanta-palvelussa

Mikä on hoitotahto?

Hoitotahto on juridisesti pätevä asiakirja, joka sisältää ihmisen ohjeet siitä, millaista hoitoa hän haluaa tai ei halua saada tulevaisuudessa. Se voi käsittää esimerkiksi päätöksiä elvytyksestä, tehohoidosta tai kivunlievityksestä. Elinten luovutusta koskien voidaan tehdä erillinen elinluovutustahto.

Hoitotahto ei ainoastaan auta hoitohenkilökuntaa toteuttamaan toiveitasi, vaan se myös voi helpottaa läheisten taakkaa. Tiedossa olevat ohjeet vähentävät heidän päätöksentekoonsa liittyvää stressiä ja mahdollista syyllisyyden tunnetta.

Hoitotahto, jossa kielletään vakavasti sairaan elämää pitkittävät ja kärsimystä lisäävät hoitotoimet, sitoo hoitohenkilöstöä. Vakavasti sairasta ihmistä ei hoideta tahtonsa vastaisesti. Joskus hoitotahtoon kirjataan myös toiveita hoitopaikasta tai hoitokodin arkeen liittyvistä asioita. Nämä seikat ovat toiveita, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan, mutta jotka eivät kuitenkaan voi sitoa hoitohenkilöstöä. Tällaisista toiveista on tärkeää kertoa omille läheisille, jotta he voivat toimia niiden mukaisesti. Toiveiden liittäminen hoitotahtoon ei ole välttämätöntä.

Terveyskirjasto korostaa, että hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova sekä omaisia ohjaava, ellei ole perusteltua syytä epäillä, että potilaan tahto olisi hoitotahdon laatimisen jälkeen muuttunut. Lähiomainen ei voi muuttaa eikä perua hoitotahtoa.

Muistiliiton määritelmän mukaan hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää kykene päätöksen tekemiseen vakavan sairauden, onnettomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahdossa annettu tahdonilmaisu on siis yleensä joko suostumus tulevaisuudessa annettavaan hoitoon tai kieltäytyminen siitä. Perinteisesti hoitotahdoksi on ymmärretty sellainen tahdonilmaisu, jossa henkilö antaa määräyksiä lähinnä kuolemaansa edeltävästä hoidosta tai saattohoidosta.

Hoitotahdon laatiminen

Hoitotahto on suositeltavinta tehdä Kanta-palvelussa. Tällöin hoitotahtosi on aina terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla, mikä on tärkeää kiiretilanteissa. Kanta-palvelussa tehtyä hoitotahtoa voi muokata tai täydentää helposti, mikäli elämäntilanteesi tai toiveesi muuttuvat. Duodecimin Terveyskirjastossa suositellaan hoitotahdon päivittämistä 5–10 vuoden välein, koska lääketieteen kehityksen vuoksi on mahdollista, että vakavan taudin hoitomahdollisuudet ja ennuste ovat muuttuneet hoitotahdon kirjoittamisen jälkeen. Hoitotahtoa voi milloin tahansa muuttaa tai vaikka perua sen kokonaan. Tärkeää on, että myös hoitotahdon muutokset kirjataan potilasasiakirjoihin.

Hoitotahdon voi laatia itse omin sanoin tai käyttää valmiita malleja, joita on saatavilla esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tai Muistiliiton sivuilta. Hoitotahdossa voidaan ottaa kantaa esimerkiksi elvytykseen, tehohoitoon tai kivunlievitykseen. Paperisena laadittu hoitotahto pitää päivätä ja allekirjoittaa, jotta sen aitous ja ajantasaisuus voidaan tarvittaessa selvittää.

Tieto hoitotahdosta liitetään potilasasiakirjoihin

Pyydä hoitavaa lääkäriäsi tallentamaan tieto hoitotahdosta sekä sen olennaisin sisältö myös potilasasiakirjoihin. Paperille tehtyä hoitotahtoa voit säilyttää kotona tai halutessasi kuljettaa mukanasi. On tärkeää, että myös läheisesi tietävät hoitotahdosta ja sen sisällöstä, jotta he osaavat kertoa siitä tarvittaessa hoitohenkilökunnalle.

Kaikkein paras tapa tehdä hoitotahto on tehdä se sähköisesti Kanta-palvelussa järjestelmän ohjeiden mukaisesti. Kun hoitotahto on tallennettu sähköisesti, se on automaattisesti terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla kiiretilanteissa. Paperisen hoitotahdon heikkoutena on, että sitä ei välttämättä tositilanteessa löydetä tai ehditä etsiä. Siksi olisikin tärkeää, että tieto hoitotahdosta olisi myös sähköisessä muodossa hoitohenkilöstön löydettävissä.

On myös erityisen tärkeää, että potilasjärjestelmissä on ajantasaiset tiedot lähiomaisista. Nämä tiedot ovat avainasemassa silloin, kun omaiset tiedustelevat läheisensä tilannetta sairaalan päivystyksestä tai osastolta. Hoitohenkilöstö voi ottaa yhteyttä lähiomaisiin hoidon kulun tai muiden käytännön asioiden hoitamiseksi.

Milloin hoitotahto on voimassa?

Terveyskirjastossa korostetaan, että hoitotahto on voimassa vain silloin, kun potilas ei itse pysty tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä. Hoitotahto on tarkoitettu ohjaamaan hoitoa pitkäaikaisissa sairauksissa tai sellaisissa akuuteissa tilanteissa, joissa paranemisen mahdollisuuksia ei enää ole. Hoitotahtoon kannattaa kirjata, että se koskee vain sellaisia tilanteita, joissa toimenpiteillä ainoastaan pystyttäisiin pidentämään kärsivän potilaan elämää. Sitä ei siis tule soveltaa, jos tajuttomana joutuu sairaalaan äkillisen sairauden tai tapaturman vuoksi ja toipuminen on mahdollista.

Tämän blogikirjoituksen tausta-aineistona on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Muistiliiton ja Duodecimin Terveyskirjaston verkkosivuja. Kirjoituksen tarkoituksena on selventää lukijoiden ymmärrystä hoitotahdon laatimisesta. Kirjoitus edustaa ainoastaan oikeudellista näkökulmaa hoitotahdon merkityksestä ja on laadittu asiakkaiden tekemien kysymysten innoittamana.